Projektit

Radio Robin Hood on mukana monissa eri yhteistyöprojekteissa. Projektisivuilla voit tutustua niiden sisältöön ja tuotoksiin. Sivuilla voit myös kuunnella useita projekteihin liittyviä radio-ohjelmasarjoja.

  • Ohjelmasarja käsittelee Suomen ja Vietnamin välistä kehitysyhteistyötä. Keskustelun teemoja on mm. puhdas vesi, ihmisoikeudet ja erityisesti naisten oikeudet, ilmastonmuutos, kehitysyhteistyön luonteen muuttuminen ja kehittyvän Vietnamin haasteet. Haastateltavina on ollut niin vietnamilaisia Suomessa kuin Vietnamissa, sekä asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Ohjelmat on toimittanut Hai Nguyen, ja tunnusmusiikin on tehnyt Antti Suomalainen. Ohjelmat on toimitettu Suomen Ulkoasiainministeriön ja Radio Robin Hoodin kanssa yhteistyössä.

    Vietnam on sotien runtelema maa, jossa asuu noin yhdeksänkymmentä ja puoli miljoonaa ihmistä. Vietnam on tullut tutuksi suomalaisille 60- ja 70-luvulla, jolloin Amerikan sota oli käynnissä. Monet suomalaiset muistavatkin varmaan venepakolaiset, jotka tulivat Suomeen 80-luvulla. Ennen Amerikan sotaa, Vietnamissa oltiin taisteltu kiinalaisia ja ranskalaisia vastaan. Toisen maailmansodan aikaan Vietnam oli Ranskan siirtomaa, jonka japanilaiset olivat miehittäneet. Vietnamilla onkin ollut paljon työsarkaa sotien jälkeisessä jälleenrakennuksessa, mutta muut maat ovat mieluusti auttaneet Vietnamia talkootöissä.

    Suomen vesi virtaa Hanoihin on ohjelmasarja, joka tarkastelee Suomen osaa Vietnamin menestystarinassa. Ohjelmissa käsitellään Suomen ja Vietnamin välistä kehitysyhteistyötä, etenkin suurten historiallisten hankkeiden kautta, kuten esimerkiksi Pha Rungin korjaustelakka ja Hanoin ja Hai Phongin vesilaitokset. Miten nämä hankkeet ovat vaikuttaneet sodanjälkeisten sukupolvien elämään, ja mitä suomalaiset ovat saaneet paikan päällä aikaan? Nämä ovat muutamia kysymyksiä, joita käydään läpi ohjelmasarjan aikana haastattelujen avulla.

  • Ohjelmasarjan kahdessakymmenessä (20) osassa perehdytään naisten kulttuuriseen asemaan Nigeriassa.

    Toimittajat: Raija Ala-Lipasti ja Ike Chime. Tunnusmusiikki: Seppo Hurme

  • Turun Tuli -ohjelmasarjassa kuulemme turkulaisia nuoria ja vaikuttajia, niin politiikan kuin musiikin alalta. Ohjelmasarjan kantavana teemana on turkulainen nuori ja tämän ympärillä oleva maailma. Ohjelmissa jutustellaan muunmuassa uskonnosta ja kulttuurista.

    Turun Tuli on tehty yhteistyössä Radio Robin Hoodin ja Allianssi ry:n kanssa.

    Ohjelman on toimittanut Nguyen Hoang Long Hai, eli Hai Nguyen.

  • Ulkoasianministeriön rahoittamassa Women’s empowering Radio –hankkeessa kehitetään ja vakiinnutetaan ugandalaisen MAMA FM -radion toimintaa.

    Radio Robin Hoodin ja MAMA FM:n kolmivuotinen hanke alkoi maaliskuussaa 2009. Hankeessa MAMA FM:n vanhentunutta lähetystekniikkaa uusitaan ja järjestetään koulutusta Ugandan maaseudun vähäosaisille naisille heidän oikeuksistaan.

    Vuonna 2012 Radio Robin Hoodin ja MAMA FM:n hankkeessa alkoi uusi kolmivuotiskausi. Jatkohankkeen tavoitteena on kasvattaa radioaseman taloudellista itsenäisyyttä ja keskittyä entistä enemmän esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusaiheisten ohjelmien tuottamiseen. Suunnitteilla on myös  maaseutuyhteisöissä järjestettäviä työpajoja ainakin ympäristönsuojelusta ja lisääntymisterveydestä.

    Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana MAMA FM on tehnyt entistä tiiviimpää yhteistyötä kaupunginosan muiden yhteisöjen ja järjestöjen kanssaAsemalla kävivät tekemässä tiedotus- ja valistusohjelmaa muun muassa erilaiset lapsijärjestöt, Ugandan albiinojärjestö ja vammaisjärjestöjen kattojärjestö NUDIPU, joista kaikki pitävät radiota tärkeänä tiedotuskanavana ja asennemuutoksen välineenä.

    Myös päättäjät ovat huomanneet MAMA FM:n työn tarpeellisuuden. Kanavan  toiminnanjohtaja Margaret Sentamu-Masagazi palkittiin lokakuussa 2012 työstään naisten oikeuksien puolesta. Presidentti Yoweri Museveni myönsi hänelle palkinnon, joka annetaan vuosittain Ugandan 12 tärkeimmälle naisvaikuttajalle.

    MAMA FM on Afrikan ensimmäinen naisten perustama radioasema.

    MAMA FM aloitti lähetykset vuonna 2001. Aseman kuuluvuusalue on 400 kilometrin säde pääkaupunki Kampalasta. Radioasemalla on 2 miljoonaa kuuntelijaa ja se lähettää ohjelmia englannin ja swahilin lisäksi useilla paikallisilla kielillä, mm. lugandaksi. Radio on Ugandan oloissa erinomainen tiedotusväline, sillä se tavoittaa myös lukutaidottomat. Pienikokoisena sitä kannetaan mukana mm. peltotöissä ja markkinoilla.

    Radioasema sijaitsee 8 kilometriä Ugandan pääkaupungin Kampalan keskustasta, Kisaasin alueella. Radioaseman perusti Ugandan naistoimittajien yhdistys Uganda Media Women´s Association UMWA.

    MAMA FM haluaa edistää erityisesti naisten asemaa ja välittää myös muille syrjäytyneille ryhmille suunnattua informaatiota. Radioasema kannustaa kuuntelijoita osallistumaan radiolähetyksiin ja siten vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

    Radioaseman puhelinkontaktiohjelmat ovat hyvin suosittuja. ”Kun ihmiset puhuvat paljon, hallituskin alkaa toimia”, sanoo MAMA FM:n toiminnanjohtaja Margaret Sentamu-Masagazi. ”Ja jos Ugandassa haluaa edistää asioita, ensin pitää saada miehet vakuuttuneeksi, saada miehet mukaan samaan veneeseen”.

    MAMA FM:llä on vain muutama palkattu työntekijä ja kolmisenkymmentä vapaaehtoistoimittajaa. Radioasemalla on oma keittiö ja se tarjoaa päivittäin kaikille radiossa työskenteleville lämpimän aterian.

    Usein radioaseman kouluttamat vapaahtoistoimittajat saavat kuitenkin palkattua työtä muista radioista. Näin MAMA FM ei pääse hyötymään täysin kouluttamastaan henkilökunnasta ja radioaseman toimintaa on vaikea kehittää pitemmällä tähtäimellä.

    Tutustu MAMA FM -radioasemaan videon välityksellä.

     

    [Muualla netissä:]

    Minun unelmani: Ugandalainen radiotoimittaja haluaa auttaa muita ilman äitiä kasvaneita (global.finland.fi - Mari Maasilta)

     


    Kuulokuvia Ugandasta


  • Huomioita naisen asemasta Nicaraguassa vuosina 2001- 2009 (Kaija Tiittanen)

    Nicaragualainen nainen on kohtaloonsa alistuva, mutta äitinä ja isoäitinä vahva, arvonsa tunteva matriarkka. Hän tekee työt miehenkin edestä, hoitaa lapsensa ja suvun vanhukset. Kun olen kysynyt nicaragualaisilta nuorilta, ketä he maailmassa eniten ihailevat, jokainen on vastannut, että oma äiti.

    Nicaragualainen mies toimii konkistadorien malliin: avioituu nuorena ja hankkii lapsia, jättää perheensä, perustaa uuden ja jättää senkin. Ulkomaille siirtotyöläiseksi lähteminen tekee vaimon vaihtamisen entistä helpommaksi. Naimakelpoisella nicaragualaismiehellä väitetään olevan keskimäärin kolme vaimoa.

    Avustusjärjestöjen katulasten opetusryhmissä, joissa aloitin vapaaehtoistyöni, oli vain poikia. Tytöt olisivat olleet tervetulleita, mutta heitä ei tullut. Heidän pitää huolehtia sisaruksistaan ja tehdä kotiaskareita Päivisin. Heidän yksinhuoltajaäitinsä ovat siivoojina, pyykkäreinä, silittäjinä, kotiapulaisina ja kaupustelijoina.

    Pojat ovat etuoikeutettuja.

    Kaduilla ja kujilla Nicaraguassa kulmakunnan pojat pelaavat jalkapalloa iltaisin, mutta tytöt tekevät kotiaskareita sisällä. Jos poika tarttuu lautaseen ruokailun jälkeen viedäkseen sen astiainpesupaikkaan, hän käsketään antaa olla, sehän on naisten työtä. Jos perheellä on varaa vain yhden tai kahden lapsen kouluttamiseen, pojat ovat etuoikeutettuja.

    Teiniraskauksien hämmästyttävä yleisyys Nicaraguassa on seurausta tyttöjen alistetusta asemasta, koulutuksen puutteesta ja katolisuudesta. Ehkäisyvalistuksen antaminen on ollut kouluissa kiellettyä, ehkäisyvälineitä on saatavissa, mutta kirkko kieltää niiden käytön. Abortti on aina laiton, rangaistava rikos.

    Nicaraguassa sanotaan, että poika on mies vasta kun hän tulee isäksi. Äitinä tyttö saa arvostusta. Äitiys tekee lapsiäidinkin onnelliseksi. Usein isovanhemmat ja muut sukulaiset ottavat lapsen kasvattaakseen. Nicaraguassa palvotaan pikkulapsia, vauvoille hymyillään, leperrellään ja niiden kauneutta ihastellaan kadullakin kohdatessa.

    Aviottoman lapsen synnyttäminen saa tytön tuntemaan itsensä Neitsyt Mariaksi.

    Neitsyt Mariaa palvotaan Nicaraguassa kuten muuallakin katolisissa maissa. Aviottoman lapsen synnyttäminen saa tytön tuntemaan itsensä Neitsyt Mariaksi. Tämä mielikuva voi olla miehilläkin, jotka eivät välitä huolehtia syntyvästä lapsesta. Lapsi ei ole esteenä yksinhuoltajaäidin avioitumiselle. Jos on kyse pojasta, äidin aviomies saattaa kokea pojan kilpailijakseen. Isäpuoli ei halua ylimääräisiä elätettäviä ja ajaa pojan kadulle. Tytöstä on hyötyä ja hän saa jäädä uusperheeseen tekemään kotitöitä ja hoitamaan lapsia.

    Ystäväni Cecilia, joka elää äärimmäisessä köyhyydessä lastensa kanssa perheen isän lähdettyä toisen naisen matkaan, oli epätoivoinen kuullessaan 15 -vuotiaan tyttärensä raskaudesta. Tytön koulunkäynti loppuisi ja Cecilialle tulisi yksi suu lisää ruokittavaksi mutta tytär itse oli onnellinen, vaikka tiesi, ettei lapsen isä piittaisi hänestä eikä vauvasta. Mies oli perheellinen hulttio, jolla oli jo ennestään avioliiton ulkopuolisia lapsia.

    Vaimo ei saa tietää ja taitaa yhtä paljon kuin aviomiehensä saati sitten enempää.

    Kuten kaikissa kehittyvissä maissa, Nicaraguassakin tietokoneet ovat käytössä kaikkialla pankeissa ja virastoissa. Nettikahviloita on kaupungeissa kaikkien käytettävissä. Siitä huolimatta nuorissa perheissä, joissa aviomies surffailee netissä päivittäin, vaimolla ei ole sähköpostiosoitetta eikä hän saa lähteä opiskelemaan tietokoneen käyttöä. Ehkä syynä moniin keskeyttämisiin ilmaisilla, tyttöjen tietokonekursseillamme on ollut mustasukkainen poikaystävä tai aviomies kotona. Vaimo ei saa tietää ja taitaa yhtä paljon kuin aviomiehensä saati sitten enempää.

    Mies on perheen pää. Hyvin monista perheistä puuttuu isä ja silloin vanhimmalla pojalla on perheen pään asema ja valtuudet. Hän valvoo äitinsä ja sisarustensa tekemisiä, varsinkin sisaret ovat riippuvaisia vanhemmasta veljestään ja alistuvat tämän määräyksiin.

    Yksinhuoltajaperheissä vanhimmalle pojalle perheen elättäminen on kunnia-asia, jos äiti ei pysty työllään hankkimaan elantoa lapsilleen. Perheenjäsenet ovat solidaarisia toisilleen. Meillä on stipendiaatteina Pronat- kursseja käyneitä tyttöjä, jotka saavat yliopisto-opiskelunsa kustannukset ja rahaa elämiseen kuukausittain, mutta käyvät silti töissä ja opiskelevat vain iltaisin ja viikonloppuina. He eivät käytä etuoikeutettua asemaansa omaksi hyväkseen vaan haluavat hyvinvointia kaikille kotona.

    Suomessa on myynnissä Solidaarisuussäätiön työpajoissa Nicaraguassa käsintehtyjä joulukortteja tänäkin jouluna. Viime vuonna haastateltiin korttien tekijöitä. He kertoivat, etteivät miehet voineet osallistua korttien tekoon, vaikka siitä maksettiin hyvin, sillä heitä olisi pilkattu ja halveksittu. Jos joku naisista teki pitkiä päiviä ja ansaitsi paremmin kuin muut, häntä syytettiin ahneudesta. On siis kunniallisempaa makailla päivät pitkät kuin tehdä naisten töitä. Ei kukaan saa yrittää liikaa ja luulla olevansa muita parempi.

    Machismo

    Muutama vuosi sitten kun olimme saaneet ilmaiset tietokonekurssit tytöille hyvään vauhtiin Nicaraguassa, joku kysyi minulta, mikä olisi suurin este työssämme. Tuntematta maan kulttuuria vastasin: Machismo.

    Oikeaan osuin. Siteeraan saamiani uhkausviestejä: ”Nicaraguan hallitus on palauttanut vallan miehille. Ulkomaalaisilla naisilla ei ole oikeutta määräillä nicaragualaisia naisia, sen tekevät nicaragualaiset miehet, joilla on keinot lopettaa tyttöjen kouluttaminen.” Kouluttaminen tarkoittaa suomalaisrahoitteisia kursseja, joilla varattomat tytöt ovat vuodesta 2004 saaneet ilmaista, ammattiin valmistavaa koulutusta, tietoa naisten oikeuksista ja seksuaalivalistusta. Hanketta ovat johtaneet nicaragualaiset, koulutetut naiset ilman ulkomaalaista pääjohtajaa.

    Machot ovat oikeassa. Daniel Ortegan hallitus on antanut keinot kansalaisjärjestöjen lakkauttamiseen ja niitä on käytetty. Nicaraguassa on viime aikoina lakkautettu lukuisia naisten asemaa parantavia kansalaisjärjestöjä, varsinkin niitä, jotka ovat avoimesti vaatineet naisille oikeutta aborttiiin terveydellisistä syistä.


     

    Kaija Tiittanen on suomalais-nicaragualaisen Pronat-hankkeen perustajia. Naisten asemaa edistävä Pronat-hanke toimii Granadan kaupungissa.

     

    Tarinoita Nicaraguan naisista

X
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.
Loading