Nigerian naiset

Ohjelmasarjan kahdessakymmenessä (20) osassa perehdytään naisten kulttuuriseen asemaan Nigeriassa.

Toimittajat: Raija Ala-Lipasti ja Ike Chime. Tunnusmusiikki: Seppo Hurme

  • Kulttuuri  muuttuu jatkuvasti. Koko historiansa aikana  on nykyisenä Nigeriana tuntemamme valtion maantieteellinen alue ollut aika ajoin muualta tulleiden invaasion kohteena mikä suuresti on vaikuttanut väestön tapoihin ja traditioihin eri puolilla Nigeriaa ja sen myötä naisten yhteiskunnalliseen asemaan Nigeriassa.

  • B - Ike Chime
  • Länsi-Afrikassa Nigeria on asukasmäärältään Afrikan suurin ja maailman 8. suurin valtio. Nigerian väkiluvuksi arvioitiin vuonna 2010 noin 149 miljoonaa henkeä. Vuonna 2004 tehty väestöennuste vuodelle 2050 on 289 miljoonaa henkeä. Keskimääräinen eliniänodote vuonna 2010 on 46,9 vuotta. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko. Väestöstä arvioidaan olevan 50 % muslimeja, 40 % kristittyjä ja 10 % paikallisten uskontojen kannattajia. Väestöryhmien osuudet ovat poliittisesti arka asia, koska niistä riippuu poliittinen vaikutusvalta. Niinpä viimeisten 30 vuoden aikana jokainen väestönlaskenta on johtanut kiistoihin.

    Shohla kertoo meille omasta maastaan  Nigeriasta.

  • A - Raija Ala-Lipasti

    Talvisena lauantaiaamupäivänä keittiössäni istui kolme naista: suomalaiset ystäväni Sofia ja Sirpa ja uusi tuttavani  Sola, joka on kotoisin Nigeriasta. Katseltiin kuvia Nigeriasta, juotiin teetä ja kahvia ja juteltiin. Ennakkoluuloja ja asenteita rapisi. Pääset mukaan kuuntelemaan, mitä puhuttiin. Puhuttiin Nigerian maasta ja kansasta – tai oikeastaan kansoista, koska Nigeria on valtava maa, paljon kieliä, heimoja ja erilaisia tapoja elää ja olla. Sola kertoo myös siitä, miten hän on kokenut sen, minkälaista on elää Nigeriassa naisenelämää. keskustellessamme huomasin,  miten tietämmättömiä ja ennakkoluuloisia  olemme maailman toisten maiden asioista. Tietomme Afrikasta perustuu olettamuksiin ja mielikuviin, jotka saattavat olla peräisin vaikkapa Afrikan tähti-pelistä.

  • Nigerian maasto vaihtelee etelärannikon suoalueista trooppisiin metsiin, avoimiin puusavanneihin, ruohikkoihin ja pohjoisen puoliaavikkoihin.

    Vuodenaikojen vaihtelua säätelee pasaatien kohtaamisvyöhyke joka kulkee maan poikki säännöllisesti ja aiheuttaa muualla kaksi sadekautta, mutta maan pohjoisosassa vain yhden pitkän sadekauden.

    Nigerian merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, tina, rautamalmi, kivihiili, kalkkikivi, sinkki, lyijy ja niobium. Vientituotteista tärkein on öljy.

    Tässä jaksossa Shohlan kanssa jutellaan luonnonvaroista ja siitä, miten tietämmättömiä olemme toisen maailman maan asioista. Puhutaan Afrikan tähdestä, siitä miten ruokaa tehdään ja kuka sitä ruokaa tekee.

  • Öljyn tuoman vaurauden myötä nigerialaiset suurkaupungit muistuttavat länsimaisia suurkaupunkeja ostoskeskuksineen ja liikenneruuhkineen. Koska ne ovat kasvaneet hyvin vanhoista kaupungeista, asemakaava on varsin sokkeloinen. Maaseudun rakennukset ovat sopeutuneet paikallisiin oloihin. Nigerjoen deltassa, missä kuivaa maata on vähän, idzo-heimon talot rakennetaan paaluille ja niihin saavutaan veneillä. Talot rakennetaan puusta ja bambusta ja katetaan palmunlehvillä. Igbo-heimon talossa on bamburunko, jota pitävät kasassa savi ja köynnökset. Talot peitetään banaanin lehdillä ja ne sulautuvat hyvin ympäröivään metsään. Maan pohjoisosan taloissa näkyvät islamilaiset vaikutteet, ne ovat kulmikkaita savitaloja. Hausat rakentavat talonsa vallihaudan ympäröimäksi ryhmäksi.

    Nigeriassa kasvaa monenmoisia hedelmiä ja vihanneksia, toiset tuttuja kuten mango, appelsiini, banaani, omena ja ananas. Pieniä banaaneja kasvatetaan myös erityisesti ruoanlaittoa varten. Tuttujen lisäksi on monta outoa hedelmääguavan tiedän, mutta agbalumosta, tangelosta, efo riristä, ewedusta en ole kuullutkaan.

    Mutta annetaan Solan kertoa meille ruokakasveista: vihanneksista ja hedelmistä sekä asumisesta ja ilmastosta Nigeriassa.

  • Tällä kertaa Sola antaa ruokaohjeita. Saamme reseptin Akara-nimiseen ruokaan ja puhutaan myös nigerialaisista välipaloista. Mutta vakavista
    asioistakin puhutaan päiväkodista ja koulutuksesta ja pohditaan naisten ja miesten tasa-arvoisuutta, jos haluaa muuttaa Eurooppaan tai Amerikkaan.

  • Tällä kerralla Sola kertoo nigerialaisesta perhe-elämästä ja siihen olennaisena osana kuuluvasta avioliiton solmimisesta. Avioliiton solmiminen on perheiden välinen asia ja avioliitot ovat usein järjestettyjä. Myös moniavioisuus on mahdollinen, eikä ainoastaan muslimiperheissä. Avioliitto solmitaan oikeastaan kolmeen kertaan. Siihen kuuluu kaikille pakollinen perinteinen osuus, uskonnollinen osuusjoko kristitty tai muslimiavioliittoja virallinen rekisteröinti.

    Perinteiseen, siis siihen kaikille pakolliseen kuuluu puolestaan monta palaa ja juhlaakin: ensin esitellään tuleva aviopari toisilleen ja kysytään morsiamen tahtoa avioliittoon. Jos morsian hyväksyy sulhasen, sulhanen saa pitkän listan tavaroista, joita perhe pyytää sulhaselta. Tämä ei kuitenkaan ole morsiamen hinta, joka sekin on olennainen osa avioliiton solmimista.

  • Minkälaiset ovat naisten ja miesten roolit Nigeriassa? Kuinka voi tasa-arvo naisten ja miesten välillä? Onko naisen asema erilainen suuren Nigerian valtion eri osissa? Onko se erilainen eri heimoissa? Miten uskonto ja traditiot vaikuttaa naisen asemaan? Saavatko naiset samanlaisen koulutuksen kuin miehet?

  • Olemme kuulleet kuudessa ohjelmassa Nigeriasta lähtöisin olevan Sola Olysola Ayon kertovan meille syntymämaastaan. Hän on kertonut siitä, kuinka valtava ja moninainen valtio Nigerian liittotasavalta on.

    Nykyisen Nigerian alueella oli asutusta jo 10 000 vuotta sitten. Ennen kuin Nigeria joutui englantilaisen siirtomaahallinnon alaisuuteen 1900-luvun alussa, maa oli jakaantunut useisiin kuningaskuntiin.

    Englantilaiset siirtomaaisännät pysyivät vallassa vuoteen 1960 asti, jolloin maa itsenäistyi. Nigerian itsenäistyttyä maan politiikka jakaantui pitkälti etnisten ryhmien mukaan, joista tärkeimmät olivat lännessä asuvatjorubat, pohjoisen hausat ja kaakon ibotKolme vuotta itsenäistymisen jälkeen Nigeria julistettiin tasavallaksi, mutta jo vuonna 1967 maassa puhkesi sisällissota maan kaakkoisalueen Biafran julistautuessa itsenäiseksi. Hausa- ja jorubapuolueiden liittouduttua ja pohjoisnigerialaisten upseerien kaadettua lyhytikäisen, ibojen muodostaman sotilashallituksen, muslimit kohdistivat kristittyihin iboihin verilöylyjä. Ibot julistivat Kaakkois-Nigerian itsenäiseksi Biafran tasavallaksi. Nigerian hallitus reagoi aluksi saarrolla ja 6. heinäkuuta lähetti armeijan kukistamaan kapinaa. Biafran armeija antautui.
     

X
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.
Loading