Nanomateriaalit ja työturvallisuus

Nanomateriaalien käyttö yleistyy räjähdysmäisesti teollisuudessa. Suomessa toimii jo noin 300 nanoteknologiaa hyödyntävää yritystä. Markkinoille tulvii lisää näitä tuotteita sekä kotimaasta että ulkomailta. Nanoa on esimerkiksi elintarvikkeissa, kosmetiikassa, rakennusmateriaaleissa, kodin elektroniikassa ja aurinkopaneeleissa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että nanomateriaalia on mikä tahansa aine, jonka keskeisten perusosasten ainakin yksi halkaisija on 1-100 nanometriä (nm = metrin miljardisosa).

Työsuojeluasiaa millimetrin miljoonasosista radiossa ja netissä

Ohjelmasarja ja sen haastattelut on toteutettu vuonna 2013

Nanomateriaalit ja työturvallisuus -hanke

Hankkeessa tuotettiin 20 radio-ohjelmaa keväällä 2013 turkulaisen Radio Robin Hoodin kanavalle 91,5 MHz. Ohjelman kesto on 15 minuuttia ja sen uusinnat viikolla kuusi kertaa eri lähetysaikoina. Kuuntelijakohderyhminä ovat eri ammattialojen nanohiukkasille mahdollisesti altistuvat työntekijät: metalli-, rakennus-, elintarvike- sekä kemian ja kaivosteollisuuden työntekijät.

Tavoitteena on lisätä eri ammattialojen ja suuren yleisön tietoisuutta nanohiukkasten mahdollisista haitoista, viimeisimmistä tutkimustuloksista ja nanomateriaaleja hyödyntävistä teollisuudenaloista.

Nanomateriaalit ja työturvallisuus –hankkeessa tiedotetaan Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen ja nanomateriaalien turvallisuutta edistävien hankkeiden yhteenliittymän NanoSafetyClusterin tutkimustuloksista sekä nanoteknologian nopeasta kasvusta teollisuudenalana.

Kerromme asiat ”selkokielellä” ihmisiä kuunnellen

Radio-ohjelmilla välitetään tutkimustuloksia noudattelevia sisältöjä mm. tapausesimerkein työpaikoilta ja asiantuntijahaastatteluin. Toteuttamisessa keskeisellä sijalla ovat sidosryhmät, mm. Metalliliitto, Rakennusliitto, Elintarviketyöläisten liitto ja Hengitysliitto sekä Työsuojelurahaston sekä Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuus-keskuksen asiantuntijat.


Ohjelmasarjan toimittaja: Arto Lipponen.
Logo: Kalle Niemi
Musiikki: Seppo Hurme


Nanomateriaalit ja työturvallisuus -hanketta tukee Työsuojelurahasto


 

 

NANOMATERIAALIEN TURVALLINEN KÄYTTÖ TYÖPAIKALLA

Toimi järjestelmällisesti:

- tunnista altistumisen mahdollisuudet
- hanki ja ylläpidä käytettävään materiaaliin liittyvät terveys- ja turvallisuustiedot
- arvioi riskit ennen työn aloittamista, tee uudelleenarviointi tarvittaessa
- laadi ja toteuta riskienhallintasuunnitelma (ks. riskinhallinnan keinot alla)
- kouluta ja ohjeista työntekijät nanomateriaalien käsittelyyn
- seuraa työoloja jatkuvasti
- hanki asiantuntija-apua tarvittaessa

Tunnista työvaiheet, joissa voi tapahtua altistumista nanohiukkasille:

- nanohiukkasien valmistus
- nanohiukkasien käsittely jauheena ei-suljetussa systeemissä (esim. punnitus ja pakkaus)
- puhdistus- ja jätteenkäsittelyvaiheet
- prosessilaitteiden ja ilmansuodattimien puhdistus ja huolto
- materiaalien murskaus, poraus, puhallus yms. vaiheet, joissa nanohiukkasia vapautuu

Riskinhallinnan keinot:

Päästön vähentäminen
- nanohiukkasiin kohdistuvat hallintakeinot (esim. käytetään liuoksia tai pastoja, annostelijaa, kertakäyttöpakkauksia)

Leviämisen estäminen
- suljetut laitteistot
- työtilojen alipaineistus
- vetokaappityöskentely
- kohdepoiston käyttö
- kauko-ohjaukset ja automaatio
- tehokkaat poistoilmansuodatussysteemit (esim. HEPA suodattimet H14)

Työn tekemiseen ja työntekijään kohdistuvat keinot
- vähennetään altistuvien työntekijöiden määrää ja/tai työaikaa altistavassa prosessissa
- noudatetaan hyvää siisteyttä ja järjestystä työpaikalla
- koulutetaan työntekijöitä, opastetaan hyvät työtavat (esim. ei sallita kuivaharjausta, käsien pesu poistuttaessa työpaikalta, työvaatteiden vaihto)
- käytetään työssä henkilökohtaisia suojaimia

Henkilökohtaisten suojainten käyttö on nanomateriaaleja käsiteltäessä viimeinen ja huonoin vaihtoehto. Mutta on työvaiheita, joissa terveysriskeiksi epäiltyjen partikkeleiden pääsyä työntekijöitä altistamaan ei voi estää. Useimmiten riittävän suojan antavat jo muista yhteyksistä tutut, erittäin pienten hiukkasten nappaamiseen kehitetyt suojaimet.

 

Mikroskooppikuva nanokokoista titaanidioksidia (mustat pisteet) sisältävästä hiiren keuhkokudoksesta.
 

Elektronimikroskooppikuva hiilinanoputkesta huokoisen suodattimen päällä.

 

Ohjelmasarjan tekemisen tukena on toiminut asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustus myös muutamasta suuresta ammattiliitosta. Rakennustyömaiden tilannetta on kommentoimassa sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokko Rakennusliitosta. Turun lähiradioyhdistyksen hallituksen jäsen Reijo Nylander (oikealla) ja Metalliliiton työsuojelusihteeri Juhani Pesola tarkkailevat.

  • Nanomateriaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöpulmia on vaikea ymmärtää, ellei hallitse nanoteknologian perusteita. Siksi ohjelmasarja alkaa nanoteknologian ja nanotutkimuksen laajalla esittelyllä.

    Ensimmäisessä osassa millimetrin miljoonasosien maailmassa puikkelehtivat toimitsija Kai Laaksonen Elintarviketyöläisten Liitosta ja biokemian professori Jyrki Heino Turun yliopistosta.

    Ohjelmassa myös työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksen professori Kai Savolainen (kuvassa) kertoo lyhyesti nanomateraalien terveys- ja ympäristöuhista.

  • Nanomateriaaleihin on ladattu paljon odotuksia. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että nano pelastaa maailman, sillä se on tulevaisuuden teknologiaa. Se kykenee paikkaamanaan esimerkiksi energiantuotannossa nykyisen, monin osin tuhoisaksi osoittautuneen teknologian iskemiä haavoja. Lääketieteessä nano on ratkaissut jo nyt monia pulmia.

    Biokemian professori Jyrki Heino (kuvassa) uskoo, että monet ongelmat on voitettavissa nanoteknologian avulla. Mutta uusia aineita ei saa ottaa käyttöön kritiikittä, sillä nanomateriaaleissa piilee monia terveys- ja ympäristöuhkia.

  • Nanomateriaalit ja työturvallisuus -sarjamme kolmannessa osassa jätämme nanoteknologian perusopinnot ja siirrymme työturvallisuusongelmien puolelle. Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksessa työskentelevä professori Kai Savolainen (kuvassa) on harmissaan siitä, että nanotuotteiden kehittelyssä raha ja taloudellinen hyöty ovat etusijalla ja työturvallisuusajattelu nilkuttaa perässä. Professorin mukaan tilanne on kuitenkin tyydyttävästi hallinnassa.

  • Sarjan neljännessä osassa alamme varovasti lähestyä työpaikkoja, joilla nanomateriaaleja käytetään. Mutta silmäilemme edelleen "lintuperspektiivistä" nanomaailman ihmeellisyyksiä. Kahdessa seuraavassa jaksossa oppaanamme on yrittäjä Hannu Karhu (kuvassa), joka tuntee suomalaiset yritykset. Hänen mielestään monen yrityksen tuotteita voitaisiin parannella nanomateriaalien avulla. Alkuun puhumme pääasiassa rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista.

  • Tässä jaksossa vastaamme tulee mm. vapaiden radikaalien kaappareita ja muita mukavia kulkijoita. Kuulemme mm. siitä, että pakkauksien pöpöjä voidaan pelotella pois nanoaineilla. Puhumme nanosellusta pakkausmateriaalina. Nanosellusta pakistaan laajemminkin, sillä Suomessa sen kehittelyyn panostetaan paljon. Yrittäjä Hannu Karhu kertoo näkemyksiään myös työsuojelutilanteesta.

  • Sarjan kuudennessa osassa vierailemme tamperelaisen Millidynen tuotantotiloissa. Saamme kuulla, että nanomateriaaleja löytyy yllättävistä paikoista.  Teknologiapäällikkö Mika Kolari (kuvassa) kertoo, että nanoa löytyy esimerkiksi ilmastointiventtiileistä. Millidyne valmistaa myös pinnoitteita, joilla käsitellään sairaaloiden potilastiloja sekä autojen laseja ja metalliosia. Yritys vakuuttaa, että se perehtyy erittäin huolellisesti käyttämiensä nanoraaka-aineiden turvallisuuteen ennen niiden ottamista osaksi tuotantoa.

  • Seitsemäs osa on tuhtia työturvallisuusasiaa lattiatasolta. Ohjelman aluksi kuulemme, miten Millidynen prosessityöntekijä Tuomo Jaakkola (kuvassa) kokee vuodesta toiseen jatkuneen työskentelyn terveydelle haitallisten aineitten parissa. Hän kertoo esimerkiksi siitä, missä tilanteissa on suojauduttava mahdollisen altistuksen varalta.

    Teknologiapäällikkö Mika Kolari puolestaan painottaa, että läheskään kaikkien nanomateriaalien terveysriskit eivät ole selvillä. Siksi aineisiin on suhtauduttava varmuuden vuoksi niin, että ne ovat vaarallisia.

  • Kahdeksas osa tutkii nanon työturvallisuusongelmia ikään kuin ”sivusta koukaten”. Vantaalaisen Beneqin päätuote on nanomateriaaleja työstävien koneiden ja laitteiden suunnittelu. Useimmat niistä myös valmistetaan Suomessa.

    Yrityksessä ei siis käsitellä suuria määriä nanomateriaaleja, mutta asiakkaan tilaamaa konetta suunniteltaessa hiukkaset on otettava huomioon ensimmäisistä hahmotelmista aina jätteenkäsittelyyn saakka.

    Kuvassa markkinointipäällikkö Joe Pimenof esittelee Beneqin tehdassalin työturvallisuuden keskeisintä henkireikää, eli monimutkaista ilmanvaihtoputkistoa.

  • Jatkamme viime jaksossa aloittamaamme vierailua Beneqin tuotantotiloissa Vantaalla. Vaikka yritys pääasiassa suunnittelee nanoa hyödyntäviä koneita, on sillä myös omat tuotantotilat. Tehdassalissa testataan suunnittelijoiden ideoita ja koekäytettään valmiita laitteita. Kuvassa prosessi-insinööri Tuomo Määttä siirtää lasia nanopinnoitettavaksi.

  • Nanojätteitä on tutkittu terveysnäkökulmasta vielä vähemmän kuin nanohiukkasten vaikutuksia työpaikoilla. Joissakin jätteeksi päätyneissä aineissa saattaa piillä terveysriskejä. Mutta tilannetta ei pidetä kuitenkaan kovin pahana, vaikka selviä laiminlyöntejä on havaittu.

    Kokkolalainen teknologiakeskus KETEK on vielä kartoituksissaan huomannut, että suomalaiset nanoalan yritykset itse tietävät, miten nanojätteiden kanssa tulisi menetellä. Mutta kehityspäällikkö Hanna-Kaisa Koposen (kuvassa) mukaan jätteenkäsittelyfirmat jäävät usein informoimatta.

X
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.
Loading