"Iskelmien aarreaitassa on yleensä taiteilijavieras, joten niissä luonnollisesti puhutaan hänen elämästään ja soitetaan hänen musiikkiaan.

Olemme myös tehneet muunlaisia ohjelmia, esimerkiksi eri ammateista kertovia ohjelmia. Ohjelmaa tehdään aina vieraan ehdoilla, kertoo Liisa-Hellevi. Emme valikoi musiikkiohjelmien vieraita mitenkään, vaan mukaan otetaan kaikki halukkaat. Erkki Rantanen kokee tärkeäksi jakaa omaa keräämäänsä musiikkiaan muillekin kuultavaksi. Se on Rantasille yksi tärkeä syy tehdä ohjelmaa. Vieraat ovat toinen tärkeä syy. Vieraamme ovat aina erittäin mukavia. Eräänä päivänä selasin vieraskirjaamme, johon vieraamme ovat kirjoittaneet kiitoksia. Se lämmittää mieltä, koska huomaamme, että ainakin he arvostavat  työtämme, Liisa-Hellevi toteaa. Nimistään huolimatta Rantasten ohjelmat edustavat kaikenlaisia musiikkityylejä. Mukana on ollut lastenmusiikkia, hengellistä musiikkia, kansanmusiikia, rokkia, räppiä, vanhaa tanssimusiikkia ja tietysti iskelmiäkin. 

Juhlapäiviin liittyvissä ohjelmissa kuten esim. Vappuaitassa soitetaan työväenlauluja ja muuta vappuun sopivaa musiikkia. Juhannusaitassa keskitytään harmonikkamusiikkiin, jota ei juurikaan muilla asemilla soiteta. Sydämeeni joulun teen ohjelmassa ollaan nimensä mukaisesti joulun tunnelmissa koko joulukuun. Kuuntelijoiden toivekonserttiin kuin muihinkin ohjelmiin Erkki Rantanen valikoi musiikin ottaen huomioon taiteilijoiden ja kuuntelijoiden toivomukset.

Erikoisohjelmista voisi mainita vielä Unto Mononen ohjelmasarja monen tunnin mittaisena. Siinä haastateltiin Monosen elämään liittyviä vieraita ja soitettiin Unto Monosen tekemää musiikkia, jota Rantasten levykokoelmasta löytyy noin 850 levytystä. Mukana ovat siis myös kaikki cover-versiot aina Frank Zappan Satumaata myöten. Ohjelmaa on myös kuultu monta tuntia Monosen alkuperäisäänitteistä joita on 154, lisäksi erikoisversioita rautalanka sovituksin muunneltuna Unto Monosen sävellyksistä. Vielä lisätä voisi Japanin kielisen levytyksen Lapin Tangosta
mikä kertoo lentoemännästä. Erikoisuutena yksi mainittava on myös Unto Koskisen ja Manse Sekstetin levytys Aamunkoi Näsijärvellä v.1996. Rantasten kunnioitus Unto Monosta kohtaan sai vielä äänitteenkin ennen julkaisemattomista Monosen sävellyksistä. 14 laulua, jossa 7 laulua laulaa Lasse Hoikka ja 7 laulua Sanna Toivanen. Laulun sanat näihin on Liisa-Hellevin. 

Liisa-Hellevi ja Erkki Rantanen kirjoittavat myös laulun sanoja. He kirjoittivat mm.kotikontujen salat lauluiksi äänitteelle Iskelmien Aarreaitta, jossa on 63 laulua ja jokainen laulu kertoo jonkin paikan tai paikkakunnan tarinan. Tämä oli jatkoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tuottamalle Hetki Muistoille äänitteelle, jossa on 32 laulua ja monta eri paikkakuntaa ja niiden tarinaa. Nämä on tehty talkoopohjalta, josta ISO, KAUNIS JA LÄMMIN KIITOS KAIKILLE MUKANA OLEVILLE.

Sanoituksista valtaosa on Liisa-Hellevin kynästä. Erkki on kirjoittanut parikymmentä tekstiä.

Terveisin Liisa-Hellevi ja Erkki Rantanen"

Ohjelman logo

Musiikillista juhannustunnelmaa läpi juhannusyön. Mukana mm. paljon perinteistä harmonikkamusiikkia menneiltä vuosikymmeniltä. Musiikin juhannukseen ovat valinneet Liisa-Hellevi ja Erkki Rantanen.

[kuva: Taisto Laiho]

Kansanmusiikkia tehdään Suomessa yllättävän paljon, mutta ei kuitenkaan samassa mittakaavassa kuin perinteistä iskelmämusiikkia. Ota kanava radioosi 91,5 MHz (kaapelissa 93,9 MHz tai 93,7 MHz) ja kuuntele kansanmusiikkia.

Suomalaisia kansanmusiikin lähettiläitä maailmalla on paljon esim. Värttinä, Timo Väänänen, Pauliina Lerche, Petri Ikkelä jne. Suomessa on myöskin erilaisia kansanmusiikki festivaaleja (tapahtumia) kautta vuoden pitkin ja poikin maatamme. Näissä tapahtumissa on paljon esiintyjiä soittajista tanssijoihin ja värikästä menoa.

Tämä kansanmusiikin tunti tuo esille suomalaista osaamista ammattilaisista harrastajiin soittamisen ja laulamisen ilosta ja riemusta.

Maailma on tulvillaan materiaalia joista voi keräillä ja koota erilaisia kokoelmia itselleen. Joidenkin mielestä keräily on kuin tauti, johon ei helposti löydy parannuskeinoja. Varmasti on olemassa paljon huonompiakin harrastuksia. Tämän ohjelmasarjan aikana kuulet keräilijöiden haastatteluja ja kommentteja heidän omista keräilyaiheista. Myöskin kuultava musiikki on heidän suosikkejaan.

Tarvitaanko kirjallisuutta enää mihinkään? Miten kirjallisuus peilaa omaa aikaansa? Entä millaisia tulevaisuudenkuvia kirjallisuudessa piirretään? Onko sarjakuvakin kirjallisuutta? Radio Moreenin uudessa Kirjallisuudentutkimus.Nyt-sarjassa perehdytään kirjallisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkijoiden kanssa.

Ohjelman logo

Toimittaja Harri Kumpulainen keskustelee kulttuurivaikuttajien kanssa Turun seudun kulttuurielämän nykytilasta ja historiasta kevyesti ja kevytmielisesti ja toisinaan jopa riemastuttavan rienaavasti.

Vieraina turkulaisia ja maakunnan kulttuuri-ihmisiä omine omituisuuksineen ja mielimusiikkeineen.

Kulttuurin kirjo on laaja ja tarjontaa paljon. Kulttuurinurkka tarjoaa kulttuurin esittelyä kirjallisuudesta, musiikista, teatterista, urheilusta, elokuvista jne.

X
You may login with either your assigned username or your e-mail address.
The password field is case sensitive.
Loading